Memorial Day!


Täällä Kaliforniassa takana on pitkä viikonloppu koska eilen juhlittiin Memorial Dayta eli Kaatuneiden muistopäivää, samalla avataan virallisesti kesäkausi. Kuten paikalliseen tapaan kuulu, melkein kaikki tällaiset ylimääräiset pyhät sijoitetaan maanantaille tai loppuviikkoon jotta viikonlopusta saadaan pitkä. Liikennettä tietysti oli normaalia enemmän mutta sehän ei meitä haitannut, koska olimme päättäneet jäädä Venturaan - miksi lähteä merta edemmäs kalaan?


Käytiin mm. Mondosin rannalla ihastelemassa merta... Ranta ei ole enään entisensä, meri on syönyt suuren osan hiekasta pois. Onneksi surffiaallot ovat vielä entisensä!
Mondosista melkeinpä kuuluu jatkaa mun lemppari paikkaan eli Paradisen Pantryyn!
Siinä on ravintolan yhteydessä viini ja herkkujuustokauppa...
Kotimatkalla koitettiin ostaa sädepyssyä antiikkiliikkeestä...
Yhtenä päivänä ajeltiin Losiin Santa Monicaan ja Veniceen ihan vaan hengailemaan.


Täällä kahvilla ja lounaalla kannattaa käydä Urth kahvilassa!

Ihan kahvilan vierestä löytyy superihana kaupunkipuutarha!!

Deus ex Machinalta  Venicestä löytyy taas hieman erikoisempaa kampetta...

Suuri osa viikonlopusta meni kuitenkin omalla rannalla! Ja oli siellä muitaki, sain vaan onnistuneesti rajattua muut pois!

Ja vaikka kuinka olisi pyhäpäivä - ovat kaupat auki! Kävin ostamassa tarvitsemani perus mustat korkokengät... Jotka jalassa oli sitten kiva käydä date night meiningeissä elokuvissa perinteisessä Westlake Luxury Cinemassa.

Naapuruston "Vacation Rental" talot olivat täynnä ja paikalliset olivat koristelleet omansa teemaan sopivaksi. 

Nyt käyntiin pyörähti viimeinen lomaviikko ja suunnitelmissa tälle päivälle olisi rantalenkki ja illallinen Hollywoodissa...!!

-M

Asiaa koirista!


Olette varmaan huomanneet kuvista ja jutuista että eläimet ovat lähellä sydäntä tässä perheessä. Niinpä tällä reissulla meille meinasi käydä hyvin tai huonosti tai no miten sen nyt haluaa ajatella... Yhtenä päivänä mieheni tuli töistä ja huikkasi että hänen koiria harrastuksena pelastava työkaverinsa etsii yhdelle koiravanhukselle kuumeisesti kotia...

Olen tietoisesti vältellyt täällä Kaliforniassa "animal sheltereitä" eli löytöeläinkoteja, koska en pystyisi kävelemään ulos tyhjin käsin. Tästä syystä kaikki lahjoitukset ja avustukset on pakko hoitaa etänä. Tässä tilanteessa pelkkä kuva riitti ja pienen perheneuvottelun jälkeen sovimme että jos "Howie" ei löydä kotia minun täällä olon aikana, lähtee se meidän mukaan Suomeen.

Howie olisi napannut tarvittaessa kaksoiskansalaisuuden! Kuva: Pasadena Humane Society.
Lunan reissukokemuksella lentäminen koiran kanssa olisi varmasti mennyt hyvin ja paperishowkin oli tuoreena mielessä. Olin yhteydessä eläinkotiin ja he näyttivät asialle vihreää valoa. Nyt sitten vain odoteltiin... No, yleensä elämä menee niin kuin sen pitääkin ja jo seuraavana päivänä Howie oli löytänyt uuden kodin! Mikä sinänsä on pieni ihme koska Howielle povattiin erittäin pitkää oleskelua löytöeläinkodissa korkean iän vuoksi. Olimme tietysti todella iloisia, että koti oli löytynyt läheltä koska tottakai lentomatka melkein 10-vuotiaalle pikkukoiralle olisi ollut raskas, samoin uuteen maahan ja meihin tutustuminen.

Täällä paikalliset löytöeläinkodit ovat ääriään myöten täynnä, jokin aika sitten Venturan paikka kieltäytyi ottamasta omistajien luovuttamia koiria enään vastaan, koska tilaa ei vain ollut. Osa paikoista on ns. "no kill"- paikkoja joissa kaikki eläimet odottavat pahimmillaan jopa yli 500 päivää uutta kotia, jotkut paikat taas ovat niitä pahimpia ns. "high kill"- paikkoja, joissa mahdollisuus uuteen kotiin saattaa olla vain noin 30 päivää jonka jälkeen eläin lopetetaan.


Tällaisissa lasikopeissa koiranpennut asuvat ostoskeskusten eläinkaupoissa... 

Ja miksi täällä sitten on niin paljon löytöeläimiä? Lemmikkikulttuuri on täällä todella erilainen. Ihmiset ottavat mielellään koiran, se kun kuuluu täällä Kaliforniassa statukseen. Kaupasta niitä saa imaiseksi mukaan ja ensimmäinen maksukin on vasta 6kk päästä... Kun pentu sitten kasvaa ja vaatiikiin koulutusta, liikuntaa, ruokaa ja huomiota voi hyvin olla että omistaja yllättyy - tapana ei ole juurikaan selvitellä etukäteen minkälaisia tarpeita rodulla on. Ja kaupan päälle todella suosittua on ottaa jokin isokokoinen rotu ja kun ei tajuta kuinka isoksi koira loppujen lopuksi kasvaa - ollaan pulassa. Koiria myös usein jätetään pois perheestä kun muutetaan, joskus ihan vaan pihalle mutta yleensä kuitenkin lähimpään löytöeläinpisteeseen. Kun Luna muutti meille, ihmiset olivat ihmeissään kun kerroimme sen muuttavan kanssamme Suomeen - mikä oli tietysti meille itsestään selvää!

Jotkut odottavat uutta kotia hoidossa, mikä on täällä vastuullisesti tehty!
Tottakai täältä löytyy myös vastuullisia koiranomistajia jotka pitävät koiria perheenjäseninä, pelastavat lisää ja tekevät kaikkensa niiden eteen. Kulttuuriero on tässä iso verrattuna Suomeen. Ja onhan kaikella kääntöpuolensa - toisaalta pelastamalla koiria, jotka ovat ns. väärinperustein tuotu löytöeläinkotiin tukee myös samalla samankaltaisen kultttuurin jatkumista. Toisaalta taas kaikilla koirilla pitäisi olla oikeus rakastavaan kotiin - ihan missä päin maailmaa tahansa!

Joillekkin taas lauman mukana liikkuminen on ihan arkipäivää!

Heräsikö halua auttaa koiria tai kissoja tai vaikka kilpikonnia? Selvitin Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitosta miten voi auttaa. Mukaan pääsee yllä olevan linkin kautta ja auttaa voi mm. sijaiskotitoiminnassa, tapahtumissa talkoilemalla, myyntituotteita tekemällä tai esimerkiksi ruokakeräyksiä järjestämisellä. Tuen antaminen rahallisesti on mahdollista jäsenyyden tai vaikka kannatusjäsenyyden kautta.

Mikä on sinun lemmikkisi tarina?

-M









Mansikat festareilla!


Kyllä, luit oikein! Tuossa naapurikaupungissa eli Oxnardissa järjestetään joka kevät todella isot mansikkafestarit California Strawberry Fesitvalit. Tarjolla on kaikkea mahdollista ei mansikoihin liittyvää ja tietenkin niitä mansikoita.

Kyllä, kaksin käsin ja mukana teemaan sopiva käsilaukku...
Festareilta paikalliset ostavat Suomalaiseen tyyliin pakasteet täyteen mansikoita, maistelevat kaikkea mahdollista ja vaan hengailevat alueella. Liikennejärjestelyt olivat vähintäänkin kaoottiset, mutta onneksi hoksasimme jättää auton hieman kauemmas parkkiin. Vaikka tunnelma oli kiva, musiikki soi ja mansikkamargariitta virtasi - oli porttien ulkopuolella myös ihmisiä protestoimassa marjanpoimijoiden todella huonoa palkkausta - koko perheen pitäisi tulla toimeen noin 20 000 dollarilla vuodessa, mikä on ihan naurettavan vähän! Jäin miettimään, voisinko itse tehdä asialle mitään? Tapanamme on suosia aina paikallisia viljelijöitä ja tuotantoa mutta miten taas vaikuttaa jonkin alan palkkaukseen?

Ja tämän kesän helpoin jälkkäri! Mansikoita ja sulatettua suklaata!
- M

Tuliaisia!


Nyt tarvitaan teidän apua! Suunnitelmissa olisi suunnata tuliaisostoksille mutta vastaan hyppää ikuisuusonglma - mitä ostaa? Kaikenlainen turhake on laskuista pois eikä tuo pankkitilikään suuruudellaan huumaa joten tulkaapa apuun! Tarkoitus olisi ihastuttaa ainakin niin isompia kuin pienempiä Luna-koiran hoitajia, unohtamatta ikivanhojen Konnapoikien Brutuksen ja Pontuksen hoitoa, kukkien kastelua jne... apua mitä tässä aina saamme Suomessa kun olemme itse matkoilla!

Eli mitä sinä tekisit?


Enpä muista millon ois orvokit ja nurmikko olleet näin loistossaan jo tässä vaiheessa toukokuuta!

Luna tuntuu viihtyvän paremmin hoitopaikassaan kuin kotona.. Leikkiä, rapsuttelua ja herkkuja suurella sydämellä - siitä on hyvä hoitopaikka tehty!
Eli minkälaista? Kaikki hyvät ideat otetaan ilolla vastaan!

-M

P.S. Tämän postin kuvista kiitän Tiinaa ja Anua!


Ace Hotel eli ihan ässä "date night" - paikka!


Viikonlopuksi meillä oli jo aiemmin keväällä varatut liput Los Angelesista löytyvään Ace Hotellin yhteydessä sijaitsevaan teatteriin katsomaan Wanda Sykesiä. Edellinen vierailu tuonne hotelliin, joka siis tunnetaan myös Los Angelesin keskustan ja Fashion District alueen nähtävyytenä, oli muutama vuosi sitten syksyllä. Sillä kertaa kävimme syömässä ja tsekkaamassa maisemat kattoterassilta! Myös hotellina Ace Hotel on suosittu ketju, edellisen kerran yövyimme Acessa New Yorkissa.

Teatteri on rakennettu 1927 ja siinä on 1600 istumapaikkaa. Jo aula on nähtävyys, se on rakennettu kolmeen kerrokseen parvekkeineen ja koristeellisine peileineen. Koska tämän kertainen esitys televisioitiin, ei kesken shown saanut ottaa kuvia.


"Cat video fest"...?!


Kukas se sieltä peilstä kurkistaa :)


Kuvia sai ottaa ennen shown alkua, sali ei kyllä tässä pääse oikeuksiinsa.
Teatterin aula oli itsessään jo nähtävyys. 

Toinen viikonlopun tapahtumista liittyikin sitten oleellisesti mansikoihin... Siitä kohta lisää!

-M

Sequoia ja King's Canyon!


Yksi tämän reissun hienoimmista kohteista oli Sequoian ja King's Kanjonin kansalispuistot. King's Kanjonin puolella kävimme jo 2012 kesällä joten tällä kertaa jäimme tutkimaan Sequoian puolta ja jättiläispuumetsiä.

Ajoimme puistoon laakson pohjalta ja suuntasimme Moro Rockille! Tiet olivat todella mutkaisia ja jyrkkiä ja tietysti ajovuoro napsahti minulle, mutta hyvin selvittiin!
Taustalla siintää kohteemme Moro Rock. Portilta perille muutaman mailin matka vei tunnin, kun taas takaisinpäin samaa tietä, oli huomattavasti helpompi ajella alaspäin ja näin matka alas taittui noin vartissa.

Raskaan ajomatkan jälkeen näkymät koko laakson yli palkitsivat!

Ja kohta samaa reittiä takaisin...

Moro Rockin alue on myös jättiläispuiden metsää. Alueeltä löytyy viisi maailman tilavuudeltaan suurinta puuta  ja niiden mukana Kenraali Shermaniksi nimetty tilavuudeltaan maailman suurin puu (ei kuvassa).


Tarpeeksi pitkästi tuohon suuntaan ja olisimme päätyneet King's Kanjoniin, tällä kertaa suuntasimme kuitenkin auton nokan kohti Paso Roblesia.
  
Jylhä mammuttipetäjämetsä ympäröi Moro Rockin alueen.

Paso Robles!


Tälläkin kertaa suuntasimme perinteiselle retkelle Paso Roblesiin. Edellisestä reissusta, mistä löytyy myös kattavampi listaus viinitiloista, pääset lukemaan täältä.

Vakkari majapaikka Paso Robles Inn oli edelleen todella toimiva! Saavuimme kaupunkiin juuri ennen auringonlaskua joten kävimme keskustassa, minne hotellilta pääsee harvinaisesti kävellen, syömässä ja tulimme jälkiruoalle ja uinnille hotellille.


Hotellin ravintola on kuuluisa sunnuntaisin tarjoiltavasta shamppanja- brunssistaan mutta myös muut eväät olivat erittäin maistuvia. Tällä kertaa iltapalana oli juustolautanen ja tietysti paikallista Opolon viiniä.


Aamiaisen jälkeen suuntasimme Eberlyn tilalle. Täällä maistelu sisälsi 5 vapaa valintaista viiniä, ilmaiseksi. 

Tila on todella iso ja viinit palkittuja ja hyviä. Jätimme silti ostokset jo aiemmin päätettyihin ja hyviksi todettuihin viineihin.

Golfista innostuneille tilan vierestä löytyy Hunter Ranchin golf kentät.

Vilicana osoitti jo viimeksi olevansa yksi meidän suosikeista. Heidän Liquid Hope Rose on ehdottomasti paras viini mitä olen maistanut. Paikka on pieni ja henkilökunnalla hyvä muisti - meidät muistettiin heti kun astuimme ovesta sisään!

Justinilla kävimme myös niin ikään heidän Rosen vuoksi uudelleen. Täällä palvelun taso vaihtelee todella paljon, viimeksi saimme erinomaista palvelua nyt ehkä keskimääräistä. Eräs ystäväni kommentoi saaneensa todella huonoa palvelua eikä enään edes juo heidän viinejään tämän vuoksi. Itse viihdyn paremmin Villicanan tyyppisillä pienillä tiloilla mutta joskus maisemat houkuttelevat näille isoillekkin vierailemaan!

Breconilta jäin kaipaamaan heidän jo loppuunmyytyä yli 90 pisteen valkoviiniä - onneksi rescue-koirat pelastivat tämän reissun!

Viimeisenä muttei vähäisimpänä perinteinen Opolo! Edellisellä kerralla saimme klubilaisten viinilistan itsellemme auki ja näin pääsimme myös tällä kertaa ostamaan lempiviinit normilistan ulkopuolelta!
Päivän päätteeksi ei muuta kuin Villicanan Liquid hopea lasiin ja porealtaaseen!


Yosemite!


Tämän kevään Kalifornian reissuun sain inspiraatiota Oulun naapurista.  Heidän mahtavat kuvat ja fiilistelyt Yosemitesta toivat mieleen parin vuoden takaisen reissun sinne ja muistin miten uskomattoman kaunis ja komea paikka se on. Niinpä suuntasimme Spartan Racen jälkeen Yosemiteen!

Tällä kertaa yövyimme Coultervillessä Yosemite Gold Country Logdessa - hinnan, palvelun ja sijainnin puolesta voimme lämpimästi suositella! Sunnuntaina löysimme loistavan illallispaikan Grovelandista Fork & Love joka tarjoili tämän vuoden parhaat ruoat!
Tämän kertainen motelli oli jonkin verran jostain kauhuelokuvasta tuttu. Vain herra Norman puuttui, sillä paikka oli aivan loistava... Todella hyvä palvelu, sijainti ja hinta takasivat hyvät unet!

Hyvien yöunien jälkeen suuntasimme itse Yosemiteen. Yosemite on osaksi suljettu marraskuusta-kesäkuuhun ja viimeksi kun vierailimme siellä 2012 kesäkuussa, jännitimme ovatko vesiputoukset enään voimissaan, ne kuivuvat kun kaikki lumi on vuorten huipuilta sulanut. Tällä kertaa jännityksenä oli, mitkä tiet ovat auki kun kesäkausi ei ole vielä alkanut. Lunta oli vielä vuorilla enemmän kuin tarpeeksi, sillä esim Highway 120 eli Tioga Pass oli kiinni. Eli emme päässeet Yosemiten itäpuolelle. No jääpähän jotain vielä seuraavalle kerrallekkin.


Illalla kävimme katsastamassa paikalliset kalavedet. Harmillisisesti ihmiset eivät vaan osaa viedä roskia mukanaan roskiin!

Ihana Coulterville! 

Ja uskomattomman vihreää Kaliforniaa!


Matkalla Yosemiteen näkyi jo tuttuja maamerkkejä!

Viime reissulla vesiputoukset vetelivät viimeisiään kesäkuun puolessa välissä eli juuri kesäkauden alussa..


Tällä kertaa kävelimme pikkumutkan putouksille. Talven jälkeen lumen vielä ollessa huipulla vesiputousten kuohu on kauneimmillaan! Niitä näkyikin jokapuolella, eli jos haluat nähdä putoukset - kannattaa mennä keväällä ja jos taas haluat että kaikki tiet ovat auki, kannattaa suunnata puistoon vasta kesällä. Kesäkaudella riesana ovat suuret massat turisteja, varsinkin viikonlopppuisin, näin keväällä ja maanantaina saimme olla rauhassa!

Myös laaksossa voi yöpyä - teltassa, jossa on karhunkestävät ruokatavaroidensäilytysboksit pihalla... 

Ulosajomatkalla napattiin vielä muutama matkamuisto - kaunista.

Wawona, Yosemite - Fiinimmän herrasväen majoituspaikka oli kyllläkin unohtanut petrailla paikat nykytasolle. Täältä löytyi silti golf-kenttää sitä kaipaavalle, tosin kahvia ei löytynyt matkalaisille.

Kukkaisia kevät- ja maisemakuvia Yosemitesta!






Viime kerralla yövyimme kullankaivajien kylässä Mariposassa. Täällä liikkuessa kannattaa käydä katsomassa Mariposa Groven jättiläispuut. Sieltä löytyy muunmuassa vanhimmat Kalifornian punapuut. Harmillisesti se oli nyt kiinni, eli kuvat jäivät ottamatta mutta katsotaanpa jospa niitä jostain arkistoiden kätköistä löytyisi edelliseltä reisulta!

-M
Sisällön tarjoaa Blogger.

Tunnisteet

1 tie (1) 4th of July (2) ajokortti (1) Angels Landing (1) Arizona (4) Arkikuvahaaste (4) Autoilu (1) autonosto (1) Beverly Hills (1) Big Sur (1) bikram (2) biohacking (1) black friday (1) Bryce (1) Carmel (2) casino (1) Central Market (1) crossfit (3) Dallas (1) Dia de los Muertos (1) Disney Concert Hall (1) Dixie (1) Fremont Street (1) Grand Canyon (1) Hackberry General Store (1) Halloween (3) Happy Holidays (1) helppoa leipomista (3) Hollywood (3) Hollywood Forever (1) Hoover Dam (2) Huntington library (1) Idyllwild (1) IFTTT (402) Instagram (403) Joulu (4) jouluvalot (2) kakkoskoti (4) kalifornia (10) Kanab (1) kesäloma (26) key lime pie (1) koiran kanssa lentäminen (1) Koti (9) kukkuu kurpitsapiiras (1) kummitukset (1) LA Autoshow (1) Lake Mead (1) lakers (1) Lankalauantai (1) Las Vegas (5) leipominen (4) lentäminen (2) Loma (9) Los Angeles (4) Los Olivos (1) Luna (8) Malibu (1) matkustaminen (113) Mondos (1) Monterey (1) Mustikka-vadelmapiirakka (1) Muutto (4) narrow (1) Nevada (5) New York (4) NHL (1) Oulu (9) pankkiasiat (1) Paso Robles (4) PCH1 (4) Pepperdine (1) Pismo Beach (1) Pitkäperjantai (1) puutarha (7) Pääsiäinen (2) Pääsiäispäivät (2) road trip (19) Rodeo Dr (1) Route 66 (1) Ruoka (14) San Fransisco (6) Sana Ynez (1) santa monica (2) Santa Ynez (1) Sosiaaliturvatunnus (1) Suomireissu (5) surffaus (4) Thanksgiving (1) the Last Bookstore (1) treenit (5) turistihommia (5) Universal Studios (2) Utah (5) Venice (1) ventura (12) Venturabeach (5) viini (9) viinitilat (6) viisumi (1) weekend getaway (2) Whole Foods (1) Yoga (4) Zion (2)